Ajatteluntaidot

Ajatteluntaidot


Kun keskustelemme lasten ja nuorten kanssa, millä tasolla keskustelussa liikutaan? Oppiiko lapsi samalla kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua, luovaa ajattelua tai sosioemotionaalisia taitoja?

Lapset oppivat koulussa muistamaan opetettuja tietosisältöjä – ainakin kokeeseen saakka. Mutta oppivatko he arvioimaan, käsittelemään ja käyttämään tietoa?

Mitä enemmän lapsia kannustetaan ja haastetaan ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia, sitä enemmän heille kehittyy kognitiivista itsenäisyyttä - ja kogniitivista arvovaltaa. Taitava ajattelija ei ole toisten johdateltavissa, vaan hallitsee itsenäisesti ajattelu- ja päätöksentekoprosessinsa. 

Ajatteluntaidot tarkoittavat yksinkertaisesti tietoisuutta omasta ajattelusta: Mitä ajattelen ja miten ajattelen?

Ajatteluntaidot voi jaotella ensinnäkin kolmeen osaa:

Kognitiiviset taidot.  Miten suunnittelen ja suoritan tehtävän?

Metakognitiiviset taidot eli tietoisuus omasta ajattelusta. Mitä ajattelen? Millä tavalla ajattelen ja opin? Millaisia strategioita käytän? Millaisia ajattelun ansoja ja vääristymiä tunnistan?

Sosioemotinaaliset taidot.  Miten ohjaan, kannustan ja lohdutan itseäni ajatuksilla? Miten käytän sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja toimintani tukena?

Ajatteluntaidot voi jaotella myös ajattelun eri tyyppien mukaan:

Muistaminen ja eri muistien tehokas käyttö.

Ymmärtäminen. 

Arviointi. Tiedon luotettavuuden, merkityksen ja arvon arviointi. 

Analysointi eli tiedon pilkkominen osiin ja eri osien välisten suhteiden tutkiminen. 

Synteesi eli tietojen yhdistely, uusien tietokokonaisuuksien luominen, ratkaisujen ja innovaatioiden luominen. 

Ongelmanratkaisu.  Ongelman tunnistaminen, eri strategioiden suunnittelu, valinta ja käyttäminen sekä ratkaisun reflektointi. 

Yhden arvion mukaan opettajat antavat lapsille keskimäärin 10 sekuntia aikaa vastata kysymyksiin. Perinteisessä opetuskulttuurissa ajattelulle ei ole jäänyt kovinkaan paljon tilaa. 

Jos haluamme, että lapsista kasvaa taitavia ajattelijoita, ajattelulle ja dialogille täytyy järjestää aikaa. Ajattelun strategioista pitää tehdä näkyviä, tuttuja, selkeitä  ja motivoivia. 

Ennen ajateltiin, että kriittinen ajattelu kuuluu filosofeille, tieteentekijöille ja johtajille, ja luova ajattelu taiteilijoille. Olemme siirtyneet personoituun palvelu- ja tietotalouteen, jossa jokaisen työtä tekevän täytyy ymmärtää, miten erilaiset ihmiset ajattelevat, mikä heitä motivoi ja millainen tieto on kullekin yksilölle merkityksellistä ja arvokasta. Ajatteluntaitoja tarvitaan nykyisin kaikissa ammateissa. Siksi vanhemmuuden ja koulun keskeinen haaste on opettaa lapset ajattelemaan. 

Julkaisemme vuoden 2019 aikana ajatteluntaitojen kirjamme, joita on työstetty jo usean vuoden ajan. Haluamme keskittyä erityisesti ajatteluntaitojen opetukseen varhaiskasvatuksessa.